Mökin ostamisen pohdiskelua

 

Mietitkö mökin ostamista? Pohdit ostaisitko mökin 100 kilometrin päästä, järven rannalta. Oikean piilopirtin, jossa ei tarvitsisi tehdä pihatöitä, vaan saisi elää luonnontilaisessa ympäristössä ilman naapureiden ääniä. Vai, hankkisiko sitä sittenkin siirtolapuutarhamökin kaupungin laidalta?

 

Siirtolapuutarhalle matkaa ei olisi monta kilometriä. Sinne on nopeaa työpäivän jälkeen mennä. Kun autolla ei tarvitse ajaa pitkää matkaa, hiilijalanjälkikin pysyisi pienenä. Olisi siten siinä mielessä ekologisempaa mökkeillä siirtolapuutarhalla. Samalla tukisi oman asuinseudun yrittäjiä, kun ostokset ja hankinnat mökille tulisi tehtyä kotikunnassa.

Naapureitahan siirtolapuutarhalla on, tontin joka sivustalla. Piilopirtiksi ei siis siirtolapuutarhamökistä olisi. Täytyisi olla jonkin verran sosiaalinen, jos ostaisi mökin sieltä. Täytyisi myös suvaita erilaisia ihmisiä ja erilaisia tapoja, antaa toisille mökkiläisille oma rauha elää – ja itsekin saada oma rauha. Täytyisi noudattaa alueen yhteisiä tapoja ja sääntöjä, eikä yhteisesti päätetyistä asioista voisi lähteä sooloilemaan. Alueelta ehkä saisi kavereita kesäpäiviin ja parhaimmillaan, uusia ystävyyssuhteitakin voisi syntyä.

Vaan, naapureistahan on sekin hyöty, että he voivat pitää mökkiä silmällä, jos vaikka itse on sieltä jonkin aikaa pois. Siirtolapuutarhamökki on siten melko turvallinen muoto pitää kesäasuntoa!

Siirtolapuutarhalla eläminen ei ole kuitenkaan missään lomakylässä elämistä. Näet, palstoilla täytyy kasvattaa kasveja: kukkia ja hyötykasveja. Palsta täytyy pitää hyvässä kunnossa: täytyisi kitkeä, leikata ruohikkoa, uudistaa istutuksia, leikata aitapensasta, huolehtia mökin julkisivun kunnosta, kompostoida täytyisi, kotiloita vastaan olisi taisteltava muiden kanssa yhteisrintamassa… Eikä siinä vielä kaikki! Oman palstan hoidon lisäksi tulisi tehdä taksvärkkitöitäkin yhteisillä alueilla. Ja, täytyisi osallistua talkootöihin. Siirtolapuutarha ei siis ole lomakylä, vaan se on.. se on.. siirtolapuutarha!

Osaisiko sitä sitten kasvattaa kukkia, kasveja, leikata omenapuita ja aitapensaita? Kuinka paljon  vaatii taitoa, ennen kuin voisi hankkia siirtolapuutarhamökin? Näihin kysymyksiin siirtolapuutarhalaiset vastaavat iloisesti, jotta ei etukäteen tarvitse juuri taitoa olla, mutta innostusta kylläkin. Tekemällä oppii ja neuvoja saa toisilta, kun niitä vain kyselee.

Siirtolapuutarhamökin hankinta vaatii innostusta puutarhan hoitoon. Lisäksi tarvitaan hitunen sosiaalisuutta: halua hyväksyä erilaisia ihmisiä ja halua osallistua yhteisiin talkoohetkiin, ja yhteisten asioiden hoitoon.

Mökki järven rannalla, kaukana muista ihmisistä puolestaan on oivallinen valinta, jos ei tahdo olla toisten kanssa tekemisissä, eikä yhteiset asiat innosta, eikä puutarhan hoito houkuttele. Molemmissa, mökissä erämaajärven rannalla ja mökissä siirtolapuutarhassa, on hyvät puolensa!

Jos päädyt pohdinnoissasi siirtolapuutarhamökin hankintaan, olet sydämellisesti tervetullut Kotiniemeen!